Siirry sisältöön
Jarmo Lindberg
Palaa takaisin

Rajaturvallisuuslaki on tärkeä osa Suomen kansallista turvallisuutta

Suomen turvallisuusympäristö on muuttunut perusteellisesti Venäjän hyökättyä Ukrainaan. Sotilaallisen uhkan rinnalle ovat nousseet hybridivaikuttamisen keinot, joilla vihamielinen valtio pyrkii horjuttamaan yhteiskunnan vakautta, heikentämään päätöksentekokykyä ja painostamaan poliittisia päättäjiä ilman avointa sotilaallista voimankäyttöä. Välineellistetty maahantulo on yksi tällaisista keinoista.

Rajaturvallisuuslain keskeinen tarkoitus on varmistaa, ettei vieras valtio voi käyttää Suomen avoimuutta, oikeusjärjestelmää ja kansainvälisiä velvoitteita Suomen kansallista turvallisuutta vastaan.

Itsenäisellä valtiolla on oltava kyky hallita omia rajojaan ja torjua ulkopuolista painostusta, jotta se säilyttää paitsi päätösvallan myös aloitteen omissa käsissään. Koska välineellistetyssä maahantulossa ihmisistä tehdään valtiollisen painostuksen välineitä, rajaturvallisuuslaki antaa viranomaisille toimivaltuudet ehkäistä rajaturvallisuuden kuormittamista, yhteiskunnallisen epävarmuuden lisäämistä, viranomaisten toimintakyvyn heikentämistä ja poliittisten ristiriitojen kärjistämistä.

Turvallisuuspolitiikassa on olennaista vahvistaa ennaltaehkäisevää pelotetta, jolla torjutaan uhkia ja niiden toteutumista. Jos Venäjä tietää, ettei välineellistetyllä maahantulolla voida saavuttaa haluttuja poliittisia tai turvallisuuspoliittisia vaikutuksia, tällaisen operaation hyöty vähenee. Siksi lain merkitys voi olla suuri, vaikka sen poikkeuksellisia toimivaltuuksia ei tarvitsisi koskaan käyttää.

Demokraattisen oikeusvaltion on kyettävä suojaamaan olemassaolonsa edellytykset. Se ei voi olla puolustuskyvytön tilanteessa, jossa vihamielinen valtio käyttää oikeudellisia velvoitteita painostuksen välineenä. Toki rajaturvallisuuslain poikkeukselliset keinot ovat oikeudellisesti kiistanalaisia ja niiden suhde kansainvälisiin ihmisoikeusvelvoitteisiin edellyttää erityistä huolellisuutta. Lain käytön on oltava välttämätöntä, oikeasuhtaista ja tarkasti valvottua, jotta kansallisen turvallisuuden suojaaminen ei tarpeettomasti heikennä niitä oikeusvaltion periaatteita, joita lailla pyritään puolustamaan.

Rajaturvallisuus ei ole irrallinen maahanmuutto- tai rajavalvontakysymys, vaan osa Suomen kokonaismaanpuolustusta. Rajaturvallisuuslaki täydentää sotilaallista puolustusta, sisäistä turvallisuutta, tiedustelua ja yhteiskunnan kriisinkestävyyttä. Se vahvistaa Suomen mahdollisuuksia vastata painostukseen jo ennen kuin tilanne kehittyy vakavaksi kansalliseksi kriisiksi.

Rajaturvallisuuslain strateginen merkitys liittyy Suomen kykyyn säilyttää itsenäinen päätösvaltansa ja yhteiskuntansa toimintakyky tilanteessa, jossa Venäjä pyrkisi käyttämään Suomen rajoja turvallisuuspoliittisen painostuksen välineenä. Rajaturvallisuuslaki mahdollistaa osaltaan sen, että Suomi kykenee puolustamaan paitsi alueellista koskemattomuuttaan myös yhteiskuntansa vakautta, oikeusjärjestyksensä toimintakykyä ja valtiollista itsemääräämisoikeuttaan.



Seuraava kirjoitus
Hybridiuhkien torjunnassa tarvitaan nyt uudenlaista päättäväisyyttä