Olen seurannut Euroopan turvallisuusympäristön kehitystä vuosikymmenten ajan. Viime vuosien tapahtumat ovat kuitenkin osoittaneet, kuinka nopeasti turvallisuusuhat voivat muuttua ja kuinka monin eri tavoin yhteiskuntiemme toimintaa voidaan pyrkiä horjuttamaan.
Erityisesti hybridiuhkien kehitys herättää minussa huolta. Emme puhu enää pelkästään disinformaatiosta, kyberhyökkäyksistä tai yhteiskunnallisen epävarmuuden lisäämisestä. Olemme nähneet, kuinka vihamieliset toimijat ovat valmiita ottamaan entistä suurempia riskejä ja käyttämään keinoja, jotka voivat pahimmillaan vaarantaa ihmishenkiä.
Lähes kymmenen vuotta sitten joukko Euroopan maita teki viisaan ja kauaskantoisen päätöksen perustaa Helsinkiin Euroopan hybridiuhkien torjunnan osaamiskeskuksen (Hybrid CoE). Keskuksen merkitys on sittemmin kasvanut huomattavasti. Nykyisin sen toiminnassa on mukana 35 valtiota, ja se tukee myös EU:n ja Naton työtä hybridiuhkien torjumiseksi.
Minulla on ollut ja on edelleen kunnia toimia keskuksen ohjausryhmän puheenjohtajana. Tässä tehtävässä olen entistä vakuuttuneempi siitä, että olemme tulleet hybridiuhkien torjunnassa uuteen vaiheeseen.
Olemme pitkään korostaneet yhteiskuntien kriisinkestävyyttä eli resilienssiä. Se on aikaisemmin ollut oikea lähestymistapa, ja sen merkitys säilyy. Mutta mielestäni meidän on uskallettava tunnustaa, ettei pelkkä iskujen kestäminen ja niistä palautuminen enää riitä.
Painopiste on nyt siirtynyt. Meidän on kyettävä ennalta ehkäisemään vihamielistä toimintaa. Hybridiuhkien toteuttajien on ymmärrettävä, että heidän teoillaan on seurauksia ja että niistä joutuu maksamaan todellisen hinnan.
Tämä edellyttää hyvää tilannekuvaa, yhteistä ymmärrystä uhkista sekä ennen kaikkea poliittista tahtoa toimia. Tarvitsemme uskottavaa strategista viestintää ja kykyä käyttää käytettävissämme olevia vastatoimia oikea-aikaisesti ja päättäväisesti.
Pitkä kokemukseni puolustus- ja turvallisuuskysymyksistä on vahvistanut käsitystäni siitä, että uskottava pelote syntyy paitsi suorituskyvystä myös tahdosta käyttää sitä. Sama periaate pätee hybridiuhkien torjuntaan.
Uskon vahvasti Euroopan unionin ja Naton yhteistyön voimaan. Meillä on jo käytössämme merkittäviä välineitä, mutta niiden yhteensovittamisessa ja hyödyntämisessä on edelleen parannettavaa.
Yksi asia on minulle erityisen selvä: yhtenäisyys on tärkein vahvuutemme. Hybridiuhilla pyritään usein juuri tämän yhtenäisyyden murentamiseen. Siksi yhteinen ja päättäväinen toiminta on myös tehokkain vastauksemme.
Meidän on siirryttävä ajattelusta, jossa kysymme, miten kestämme hybridihyökkäykset, siihen, miten voimme estää ne jo ennalta. Tähän tehtävään tullaan Euroopan unionin ja Naton resurssit nyt valjastamaan.
Pidän tätä yhtenä lähivuosien tärkeimmistä eurooppalaisista turvallisuuspoliittisista tehtävistä. Pahantahtoisten hybridihäiriköiden helpot ajat ovat nyt erääntymässä.
Jarmo Lindberg
Euroopan hybridiuhkien torjunnan osaamiskeskuksen ohjausryhmän puheenjohtaja